Bases loaded
10.03.2008 | 20:02, Lauri
Nyt ovat myös bassoraidat purkissa (paitsi tohon yhteisbiisiyllätykseen, johon Jere aikoi soittaa kuningasbassottelut). Vastapainoksi Petterin N:nnellä yrityksellä kokonaisena purkkiin-metodille meikäläinen kasaili omat jutut aika monesta otosta, mutta suhteellisen kivuttomasti menivät muuten.
Kamarunkkareille tiedoksi että tällä kertaa mentiin kunnollisella vahvistin-setupilla: signaali lähti Precisionista piuhaa pitkin DI-boksiin josta pilkottiin puhdas sointi pöytään ja ARTin AB-boksiin, joka jakoi signaalin meikäläisen Fender Bassman 50 w-putkinuppin ja Laneyn 1x15"-kaapin yhdistelmään sekä Dian-yhtyeen Tuukan Warwick Sweet 15-komboon. Bassman oli mikitettynä Shuren SM57:lla ja Studio Projectsin B1-laajakalvoisella kondensaattorimikrofonilla (-10 db pädi oli päällä, mutta saa nähdä tuliko pistettyä liikaa äänenpainetta tohon vehkeeseen.. lauluäänitysten alkaessa selvinnee..), Warwick taas Shuren PG52-basarimikillä ja SM57:lla. Lisäksi Warwickin line-outista otettiin signaali talteen suoraan pöytään. Eli 6 raitaa pelkkää bassoa! Jumankekkuli! Miksaaja tykkää varmasti. Ideana oli vääntää Fenderistä räminää, kolinaa, pörinää ja rätinää, Warwickistä vähän hifimpää soundia (etusen klippivalo toki paloi punaisena koko ajan) ja DI:stä sitten alapäätä tarvittaessa.
Eipä ole ennen jytissyt yhtä hyvin äänitysten aikana, edellisillä tuotoksilla kun on käytetty lähinnä mallinnettua linjasoundia. Nyt oli kamppeissa sen verran potkua että Dianin puolelta treenistä (joka sai siis toimia tarkkaamona) tippuivat julisteet seiniltä. Soittofiilis parani huimasti edellisiin näpertelyihin verrattuna, varsinkin kun nappikuulokkeiden hajottua tajusin vaihtaa "napit ja kuulosuojaimet" -monitoroinnin "kuusitulpat ja tarkkaamoon raahattu PA-kaappi" -yhdistelmään (eikä muuten tullut vuotoa bassoraidoille silti). Muita sessioissa esiintulleita niksejä: jos alkaa pitkän päivän aikana oikea käsi hiota ja muuttua niin nihkeäksi, ettei soitto tahdo enää kulkea, ovat mummun kutomat joululahjaräpikkäät korvaamaton apu. Villa luistaa basson päällä mainiosti ja räpikkäiden avonaiset sormenpäät takaavat tarkan tuntuman; näin plektra heiluu taas verrattomalla vauhdilla.
Huomenna alkaa kitarasoundien metsästys, tilitellään sittemmin niistä ja ehkä jotain yksityiskohtia runpusessioiden teknisestä puolesta myös.