fi Copyright 2006, Out of Tune Mon, 28 Aug 2006 21:45:00 +0200 Tue, 02 Nov 2010 04:46:19 +0200 PSPad http://www.out-of-tune.net/blog/101102_Myohempien_Aikojen_Klassikkoraportti___Out_of_Tune http://www.out-of-tune.net/blog/101102_Myohempien_Aikojen_Klassikkoraportti___Out_of_Tune Tiistai 26.10: 45.Special, Oulu "Myöhempien Aikojen Klassikot"-kiertue alkoi turvallisesti bändien kotikaupungista Oulusta. Koko kiertue oli kasattu ydinajatuksen "ILMAISTA JULKISTA RAHAA, VAU"-ympärille ja se tarkoitti sitä että paperihommien ja muiden säätöjän kanssa oli tehty töitä toukokuusta asti. "Valtakunnallinen Klubi- ja Aluekiertuetukihanke" lupasi siis korvata puolet reissun matka- ja majoituskuluista, lisää VAKA-hankkeesta voi lukea netistä osoitteesta http://www.vaka-hanke.fi/. Yhtä hyvin kai sitä voi ilmaista rahaa ottaa tuoltakuin luukulta kuin kelalta ja sossusta? No, tuli tähän 6 keikan rupeamaan panostettua muutenkin mm. kiertue-mixtapen valmistelulla ja yleisellä intoilulla. Suomessa harvoin pääsee edes vetämään näin pitkiä yhtenäisiä rupeammia, eiköhän tämä ainakin toimi kunnon harjoitusleirinä mahdollisia ulkomaanreissuja varten. Liikumme kahdella pakulla, toisessa menee 2 bändiä ja toisessa 1 bändi sekä backline. Tänään soitettiin siis 45.specialissa, Oulun siinä isommassa rokkiklubissa jossa punkkia ja muuta möykkämusiikkia kuulee nykyisin aika harvoin. Kaikki pelasi mainiosti, varsinkin kun soitot olivat tällä kertaa intiimimmässä kellaritilassa. Ruoat, 2 koppaa kaljaa, porukkaa hyvin, sopivan kevyt päihtymyksen taso itsellä ja yleisesti innostuneet fiilikset hallitsivat iltaa. Oma keikka Out of Tunella meni nappiin (edellisen kerran pari viikkoa aikaisemmin meni hommat höpöksi alkoholin takia Luulajassa, tämä oli hyvä hetki skarpata). Hebosagil ja Moral Front tuli tsekattua myyntipöydän takaa. Hebosagil kuulosti perusvarmasti omalta itseltään, oman keikan jälkeen ei keskittyminen onnistunut ihan täysin tähän mutta todella jykevältä ja äreältä kuulosti (kuten aina). Yllättäen jätkät olivat päättäneet myös soittaa alle puolituntiset keikat tällä reissulla, eli nälkä jäi ja ajatus vielä 5 keikasta tätä tuntuu nyt oikein kivalta. Moral Front soitti paljon uusia biisejä ja hökellys-kaoottisuutta piisasi. Sami onnistui katkomaan keikan aikana kolme kieltä, joita sitten Harrin kanssa vaihdoimme sillä aikaa kun Sami rämpytti varakitaraa (kun siitä katkesi kieli, oli pääskeba taas kunnossa ja niin edelleen.). Nyt olen jo kämpillä ja käymässä nukkumaan ajoissa, 6 kaljan voimalla ja hyvillä mielin. Huomenna alkavat tositoimet, tämän yön vielä lepään ja niin aikoi tehdä suurin osa muustakin retkueesta. Onneksi sentään Sami ja Pete jäivät Numeroon elämään paheellista rokkielämää, ettei ihan virkamiesrundilta vaikuta. Laitoin kasetille nauhoittumaan The Sadiesin Favourite Colorsin sekä Allman Brothersin kaksi ekaa, saa nähdä miten muuhun Unelmien Bändipakun matkustajakaartiin nämä uppoavat. Keskiviikko 27.10: Vastavirta-klubi, Tampere Keskiviikkona heräsin kahdeksan maissa raittiina ja reippaana. Blue Rentin vuokrapakun nouto oli sovittu puoli kymmeneksi, ja kun yhdeksän maissa tein lähtöä autonhakureissulle sainkin vuokraajalta puhelin. Kuulemma kiirettä piti niin paljon että yhteyshenkilö oli jättänyt auton käyntiin lämpiämään valmiiksi avaimet paikoillaan Välivainion Shellille, että sen kun menisin sinne ja hakisin. Sain pikakoulutuksen Mersun käsijarrun käyttöön, jota käytettiinkin jalalla(!). Hämmentävää. Auton malli oli ollut ennalta hämärän peitossa, kuvauksena B-kortilla ajettava 8+1-pikkubussi jossa reilusti tavaratilaa. Tavaratilan reiluus osoittautui kuitenkin kyseenalaiseksi, kun roudatessa pelkkä backline vei molemmista autoista niin suuren osan etteivät instrumentit ja henkilökohtaiset reissukamppeet tahtoneet enää mahtua kyytiin. Kun vaihtoehdoiksi oli jäämässä sillit purkissa, kitarat sylissä -tyylinen matkustaminen pakuissa tai Otson vanhempien kuomullisen peräkärryn lainaus oli valinta selvä jälkimmäisen hyväksi. Anttosen Unelmien Bändipakulle tehtiin myös pikahuolto, öljy ja nesteet olivat aivan minimissä (eli varoitusvalo vilkuttikin aivan syystä, eikä kosketushäiriön takia). Lopulta kaikkien kamppailujen jälkeen pääsimme liikkeelle Maikkulan Nesteeltä vähän yhden jälkeen. VV:lle ehdittiin kuitenkin ajoissa, soundtsekit hoidettiin ja ruoka maistui. Keikkojen suunniteltuna aloitusaikana kymmeneltä ei paikalla ollut vielä juuri ketään. Ihmettelimme hieman lipunmyynnin meininkiä, jossain vaiheessa kun paikalla oli silmämääräisesti laskettuna lähes 40 henkeä oli lippuja mennyt myyjien laskelmien mukaan 16. Naamavippejä näytti menevän myynnin ohi useita ja lipunmyynti laitettiin ennen kahtatoista kun kolmas bändi vasta aloittamassa. Onneksi keikasta oli sovittu 200 euron takuusumma, olisi muuten saattanut vituttaa tämä meininki. Moral Frontin huutaja-Mikolta oli hävinnyt flunssan myötä ääni lähes täysin. Mikko veteli koko päivän hiljaa vuorotellen lämmintä juotavaa ja kaljaa, eikä ennen keikkoja mitään merkittävää parantumista ollut tapahtunut. Jotenkin äänen säästely oli auttanut ja mekkalaa lähti miehestä niin ettei asiasta tietämätön varmaankaan huomannut. Kitaristi-Sami tuki omalla huudollaan hommaa ja hoiti jonkun biisin verran lepoa Mikolle välillä jos en väärin muista. Hebosagil soitti tokana, distrotiskin takaa tsekattuna tuntui hyvin perusvarmalta keikalta, intensiteetti ei ollut aivan yhtä älytön kuin edellisenä iltana, mutta se saattoi johtua myös omasta sijainnista ja seesteisemmästä fiiliksestä. Hebojen keikan jälkeen piti käydä nostattamassa tunnelmaa parin kaljan verran, mutta ehdin kuin ehdinkin takaisin Aortaortan keikan alkuun. Heitä oli kerääntynyt katsomaan jo jonkun verran sakkia, ja hyvän keikan soittivat. Oma keikka oli ihan kohtalaisesti, mieleenpainuvin juttu oli vanhempi mies joka ölisi ja mölisi mystisiä, yllytti soittamaan lisää ja yritti välillä vaatia huikkaa oluestani. Otso keksi vastata tähän pyyntöön sanoin "Ei, sun pitäs tarjota meille huikka!" joka johti siihen että mies siirtyi tiskille vaatimaan soittajille soppaa ja pääsimme jatkamaan keikkaa. Coverina ei vedetty tamperelaisten pyynnöistä huolimatta Popedaa, vaan Amerikan Popedaksi spiikattua Lynyrd Skynyrdiä. Kuskiksi ja merchpersoniksi loppureissulle lupatunut Katri ehti paikalle sopivasti keikallemme, ja hän myös ajoi meidät kämpilleen yöksi Tesomalle. Nukuimme rauhassa hyvät yöunet Timo-kissan ajottaisesta seurankipeydestä huolimatta. Harrikaan ei kuollut kissa-allergiaansa. VV:lle oli sovittu roudaus puoli kolmeksi johon emme aivan ehtineet, ja ennen saapumista sinne Hebojen Osku soitteli ilmottaakseen että he ovat valmiit ja lähtevät ehtiäkseen noutamaan Peten omistukseensa hankkiman vm. 1978 Ludwigin teräksisen rumpusetin Sipoosta ennen tsekkiä. Torstai 28.10: Lepakkomies, Helsinki Seuraava keikka oli siis Helsingissä Lepakkomiehessä, ja sinne ehdittiin suunnitellusti joskus kuuden maissa. Pienen arvonnan jälkeen sain ajettua auton kärryn kanssa Lepiksen kellariin. Meinasi tehdä vähän tiukkaa. Alhaalla selvisi ettei autoa voisi jättää yöksi sinne, joten päätin pysytellä ajokuntoisena keikkojen loppuun asti. Illan "paikallisena bändinä" ja ensimmäisenä soittava Sur-rur tunnetaan yleisemmin Suomen Parhaana Bändinä. Bändillä oli uuden levyn nauhoituksiin valmistautuminen käynnissä, joten he ehtivät paikalle vasta 21.30 joka oli aiemmin ilmoitettu ensimmäisen bändin aloitusaikana. Soitto pääsi alkamaan kuitenkiun suurin piirtyein varttia vailla kymmenen. Lipunmyynti piti hoitaa itse joka kyllä sopi, saatiinpahan valita naamavipit itse. Kiertuekassuja ja muuta roinaa myytiin myös aika hyvin, kun Lepiksessä pystyy nämä laittamaan näkyville suoraan lipumyynnin yhteyteen.Soittojärjestys oli meille ihanteellinen, Sur-rur, Moral Front, Out of Tune ja Hebosagil. Vietin suurimman osan illasta lipunmyynnissä, mitä nyt Sur-ruria piti muutaman uuden biisin ajan käydä tsekkailemassa. Hyvältä kuulosti. Oma keikka meni aika lailla nappiin, ja osa yleisöstä jaksoi kuunnella innostuneesti jopa koko keikan. Palautekin oli kiitettävän värikästä, mm. vokaaleiksi kaipailtiin klassista hevikiljuntaa ja jälkeenpäin piffillä palautteeksi saadut "Out of Tune oli lauluja lukuunottamatta mainiota progeilua (parin tuopin jälkeen en kyllä olisi jaksanut katsoa lainkaan; loistava arki-iltabändi siis...)" ja "Paikotellen aika erikoismusaa." lämmittivät mieltä. Morkkiksen ja Hebojen keikat tuli istuttua enimmäkseen lipunmyynnissä, mutta käsitin että subjektiivinen kuntohuippu lieni heilläkin päällänsä. Lippuja meni 92, eli aika kivasti. Muutamia tuttuja tuli nähtyä mutta isomman skenetyksen jätin muille. Tirkkosen Tomi oli hoodeilla ja kuvailikin taas vaihteeksi, ehkä jossain vaiheessa tulee lisää tämän tyylistä kampetta illallta: http://foto.pnuk.net/photo/313/ Bändikaljojen kanssa oli pientä nihkeyttä kun Sur-rurin miehistöä ei oltu laskettu mukaan soittajien lukumäärään sitä ilmoitettaessa, ja kaljat loppuivatkin tämän takia kesken. Baarin henkilökunta kuitenkin korjasi erehdyksen mukisematta, mutta silti vaikutti että toiset olivat juoneet enemmän kuin toiset. Roudaaminen pois osoittautui myös hankalaksi prosessiksi. Kun kaikki kamat oli roudattu autoihin ja kärryyn huomattiin että Mersun avaimet olivat hukassa. Morkkiksen Juha oli lähtenyt ensimmäisenä keikkojen jälkeen etenemään kohti yöpaikkaa, ja muut vaihtoehdot tutkittuamme totesimme että niiden täytyi olla hänellä. Juha ei tietenkään vastannut puhelimeen, mutta saimme lopulta hänet kiinni hankittuamme hänen majoittajansa numeron kiertoteitse. Kun avaimet oli saatu, oli yläkerran S-marketin lastauslaiturille ajanut sopivasti rekka niin, että jouduimme odottamaan vielä ylimääriset puolisen tuntia sen lähtöä. Tätä seurasi puolitoista tuntia pakulle ja kärrylle sopivan parkkipaikkan etsimistä Merihaan läheisyydestä. Kunnon bailufiiliksissä ollut Petteri piristi kaikkia muistuttamalla että kaikki kyllä ratkeaisi kunhan vain laittaisimme auton parkkiin ja lähtisimme baariin. Auto ja kärry päätyivät Hiltonin eteen parkkiin, ja 8 euroa meni aamu-unien varmistamiseen (max. parkkiaika 4 tuntia). (Samana yönä Hebosagil ja Moral Front kreisibailasivat Kumpulassa ja pelasivat litraisen vodkapullon pyöritystä. Sitä millaisia synkkiä salaisuuksia ovat he toisilleen siellä kertoneet ei minulla ole valitettavasti tietoa.) Perjantai 29.10: Pub Blackout, Mikkeli Perjantaina oli tarkoitus lähteä kohti Mikkeliä hyvissä ajoin, tarkemmin ottaen kahdelta. Loppuillan ja aamun suunnitelmat eivät kuitenkaan olleet kulkeneet Juhalle asti, joka sanoi kuulleensa aikataulusta klo 13.45 ollessaan matkalla ostamaan uutta bassoa. Eipä auttanut, lähtö viivästyi eikä oikeaa bassomallia löytynytkään hyllystä liikkeen lupauksista huolimatta. Pääsimme liikkeelle joskus kolmen jälkeen, jolloin vaihdoimme myös autoa Hebojen kanssa. Tune ja Katri nousivat takaisin Unelmien Bändipakuun ja saivat lähdön yhteydessä 60 € bensarahat joilla Hebojen oli pitänyt tankata auto edellisenä yönä. Sovimme että pysähdymme ensimmäiselle huoltoasemalle kaupungista päästyä. Diesel loppui ylämäessä punaisissa liikennevaloissa Arabianrannan kohdalla. Ei muuta kuin tyynesti hätävilkku päälle ja pihalle työntämään auto sivuun seuraavien punaisten aikana. Soitto toiselle seurueelle ja odottelua kunnes se saapui paikalle uuden ja täyden 5 litran varapänikän kanssa. Tässä vaiheessa vähän jännitti lähteekö Volkkari käyntiin jos kone on hörpännyt ilmaa dieselin loppuessa, ja lähtihän se kun imua avattiin aavistus. Loppureissun aikana tankkausten kanssa pihisteltiinkin sitten huomattavasti vähemmän. Oli myös mukavaa että diesel loppui siitä autosta jossa ei ollut kärryä perässä, se olisi saattanut jäädä työntämättä ylämäkeen. Saavuimme Mikkeliin lopulta puoli kahdeksan maissa eikä auttanut kuin lähettää muu bändi hakemaan pizzaa ja kasata nopeasti laulukamat ja niihin integroidut äänitysvehkeet. Ajallisesti meinasi tulla kiire tsekkien kanssa, ja taisimme skipata omat tsekkailut kokonaan. Mikkelissä ei kellään ollut tuttuja eikä paikallisen Missile-bändin jätkätkään olleet saaneet ketään lupautumaan majoittamaan. Tämän vuoksi majoituimme omenahotelli-tyyppisessä halpishotelli Uusikuussa (josta siis toki hankeraha kattaa puolet.). Tarkoitus oli alunperin saapua paikalle hyvissä ajoin iltapäivällä, tsekata, hakea pizzat ja mennä hotelliin rauhoittumaan ennen keikkoja, mutta eihän siitä mitään tullut. Pubin henkilökunta oli ystävällistä, mutta aika käppäiset olivat tarjoilut: ei ruokaa, ei bändikaljaa, alennuksena hanatuotteet soittajille 2 € / tuoppi. Onneksi sentään kahvia ja limsaa sai. Paikallinen bändi Missile soitti tokana ja kyseessä oli peräti bändin eka keikka. Soittajilla on tosin taustaa mm. Paskahalvauksesta ja muista mikkeliläisistä punkbändeistä. Missile veti vauhdikasta Zeke-ripoff-rokkailua, hyvin jytisi ja pysyi kasassa vaikka biisit vielä vähän geneerisiä olivatkin. Oivallista. Tänään kaikki muut bändit tosin vetivät kohtuullisen löysästi, joka voidaan tosin tarkistaa ääninauhalta jälkeenpäin (keikasta on taltioitu moniraidat ja pari kasettia pimeää videota). Lippuja meni 48 eli yleisöä oli kohtuullisen hyvin tällaiseksi Terra Incognita-keikaksi. Siitä tosin hävisi Missilen jälkeen puolet, lisäksi baarin edustalla (ja sisälläkin) hengasi hienoja reippaita ja urheilullisia lyhytukkaisia nuorukaisia, joita leikkisästi pirinatseiksi tituleerasimme. Sivusta kuultuna he puhuivat vähän väliä lähtevänsä jatkamaan Majalle, kyseessä lieni se Päämaja juuri josta jatkosotaa johdettiin reippaissa pirinousuissa 24.6.1941-19.9.1944. Siellä olisi ollut hienoa soittaa. Päämajaan kuokkimaan pyrkimisen sijaan lähdimme juomaan omia kaljoja hotellihuoneisiin. Megabailujatkoja ei tullut tänä yönä, hengasimme Katrin kanssa Morkkiksen huoneessa katsomassa telkkarista uskomatonta Nuija ja Tosinuija-kreisikomedian jatko-osaa. Tähän prequeliin oli napattu never heard-näyttelijät matkimaan mahdollisimman pitkälle Jim Carreyn ja sen toisen hepun maneereja, ja koko komeus oli yhdistetty "apukoulun American Pie"-teinikomedian irvikuvaan. Jostain syystä leffa kuitenkin viihdytti oikein kovasti sillä hetkellä. Hieno valinta kanavan ohjelmistosta vastaavalta taholta. Loppuillan sikailusta vastasivat Harri ja Otso ryyppämällä kahdestaan perseet (ajanvietteenä mm. nukkuvan Petterin kiusaaminen, etäbailuyhteys kaiutinpuheluna Juha Haipukselle Ouluun ja lopulta vessanpönttöön oksentaminen.). Lauantai 30.10: La Barre, Joensuu Huoneet piti luovuttaa puoliltapäivin, joka tarkoitti että pääsimme liikkelle hyvissä ajoin. Roudaus oli kivuttoman nopeaa Oskun ja parin muun tyypin purettua PA:n piuhat nätisti edellisenä iltana. Hauskin episodi sattui kun istuimme Katrin kanssa baaritiskillä ja humalainen vanhempi isäntä tuli selittämään vähän faktoja elämästä. Ensin hän kehotti meitä pitämään toisistamme huolta, joka aivan asiallinen kehotus onkin. Sen jälkeen alkoi tosiasioiden kertominen; kun 18-vuotias lapsenlapsi alkoi seurustella kolme vuotta vanhemman pojan kanssa, ilmoitti mies pojalle että jos tämä tyttöä vahingoittaa millään lailla, tulisi hänen hiippakuntansa vaihtumaan. Tätä seurasi avio-ongelmien ratkominen: mies oli ilmoittanut 29 vuotta vaimonaan toimineelle naiselle että jos tämä hänet jättäisi, tulisi hän (yllätys yllätys) vaihtamaan hiippakuntaa. Summa summarum: pitäkää toisistanne huolta, tai jonkun on ennemmin tai myöhemmin pakko vaihtaa hiippakuntaa. Sain Joensuun baarin keikkavastaavan puhelimitse kiinni ja aiemmin kesken jääneet catering-neuvottelut päätyivät 2 bändikaljaan per naama, muuten kaikki hommat olivatkin selviä. Mikkelin nähtävyyksiä ei tullut pahemmin katseltua, Visulahden kohdalla ihailtiin huoltoasemakäynnin yhteydessä kymmenen minuutin ajan dinosauruspatsasta, siinä kaikki. Joensuuhun saavuttiin ajoissa, ensimmäisenä etappina Sinin ja kumppanien kommuuni jonne osa porukasta oli jäämässä yöksi. Sini oli auttanut keikan säätämisessä baariin ja kaiken kukkuraksi aikoi tarjoilla meille mitä maittavimman lounaan. Pari isoa kattilaa spagettia ja soijarouhepohjaista bolognesekastiketta sekä kunnon kulho maittavaa salaattia tekivät meistä sangen onnellisia. Äkillinen syöpöttely vaati myös ruokalepoa, ja kaikeksi onneksi meillä oli aikaa siihen. Baari oli aukeamassa kuudelta ja sovimme roudauksen seiskalle. Reilu tunti makaamista vatsa täynnä silmät kiinni patjalla idyllisen puutalon kammarissa teki kummasti eetvarttia. Keikkapaikalla paljastui että baarin yläkerta aukeasi vasta joskus puoli yhdentoista kieppeillä, joten keikat alkaisivat suunnitellun kymmenen sijaan yhdeltätoista. Toinen mielenkiintoinen seikka oli myös paikan akustiikka. Kun sanon mielenkiintoinen tarkoitan aivan hirveä, soittotilassa oli yksi seinä peiliä, toinen ikkunaa ja huoneen keskellä ammotti porraskäytävä joka toimi mahtavana kaikukoppana. Homman teki entistäkin hurjemmaksi se, että tänään oltiin päätetty testata Miettusen totaalisen tuhon rumpusettejä. Demppaamaton, kunnolla soimaan viritetty ohutkalvoinen 22" teräsbasari aiheutti jo kevyillä polkaisulal sellasia jyrähdyksiä etten ole varmasti ikinä ennen vahvistamattomasta rumpusetistä kuullut. Jo Hebojen soundcheck oli jotain aika käsittämätöntä, soiton voimasta huomauttivat niin henkilökunta kuin paikallinen bändikin. Näillä kuitenkin mentiin, aavistuksen verran kitaroiden äänenpaineesta tinkien, mutta kuitenkin täysin kaiken kohtuuden ulkopuolella olevin voimakkuuksin. Keikat vedettiin sekavalla lavasoundilla, Morkkiksella tuntui tänään olevan hyvä veto päällä ja Heboille tämä jyräsoundi toki sopikin jo yleisen estetiikan. Oma soitto oli vähän sinne päin, ja keikan jälkeen yleisöstä kuului valitusta ettei lavan oikealle puolelle ollut kuulunut oikein laulua. Syykin selvisi, toinen kaappi ei ollut ollut ollenkaan päällä.. Tätä tämä on kun soittaa itse itseään miksaten. No, oikeastaan noi muut keikat kuulostivat kyllä tulpat päässä ihan hyvältä, White Tears tuli nähtyä ekaa kertaa ja hyvin toimikin. Vetivät kyllä koko keikan siitä yhdestä puusta veistettyä biisiä, mutta kun biisi sinänsä oli tarttuva keskitempoinen katupunkahtava-hc-ralli hienoin bassolinjoin niin mikäpä siinä kuunnellessa. Lippuja meni kohtalaisen hyvät 45. Otso, Harri ja Petteri vietiin Maurin kämpille (suunnitelmissaan oli lähes suora nukahtaminen), minä ja Katri päätimme tsekata kommuunin jatkomeiningit ja harkita saunaoption käyttöönottoa. Jatkot olivat seesteisen rauhalliset vaikka viinaakin riitti vielä. Paljon puhutussa puusaunassa taisi käydä lopulta vain 4 henkeä, minä yhtenä niistä. Tämä palkitsi suunnattomasti (Joensuun pit stop oli muutenkin kertakaikkisesti reissun kliimaksi ja sellainen Shangri-la keskellä pahaa maailmaa jollaisen haluaisi itsekin kiertävälle bändille tarjota). Erään asukkaan (jonka nimeä en kykene nyt muistamaan) hehkuttama kaivossa pulahdus oli myös pakko tehdä, valitettavasti kaivo oli niin pieni ja vettä niin vähän etten päässyt pulahtamaan kokonaan veden alle. Muuten kylmänä ja pimeänä syysiltana kaivoon kiipeäminen tikapuita pitkin oli aika hieno ohjelmannumero. Olisi pitänyt pyytää jotakuta vielä pistämään kansi kiinni pienen klaustrofobisen tripin aikaansaamiseksi. Kesäaika vaihtui talviaikaan yöllä, joten untakin saatiin hieman enemmän kuin oltiin ennakoitu. Sunnuntai 31.10: PaskaAyCarambaHalloweenMäski, Nuorisotalo, Muurame Muurameen lähdettin puoliltapäivin. Vaihdoimme taas autoja niin että Tune ja Katri ratsastivat jälleen Unelmien Bändipakulla. Se kaipasi taas nestettä syyläriinsä, mutta näytti kuluttaneen dieseliä varsin maltillisesti. Puhelu festarimoguli Mikolle paljasti että backline ja PA oli sittenkin valmiina paikalla (vaikka olimmekin varautuneet niiden tuomiseen). Se tarkoitti että ei tarvitsisi juuri roudata ja kotimatkalle saatettaisiin päästä hyvinkin ajoissa. Veimme Katrin Jyväskylän matkakeskukseen ja jatkoimme siitä Muurameen, jossa olimme ehkä puoli viiden paikkeilla. Perillä paljastui että kaksipäiväisten festarien lauantai oli mennyt täysin vituksi, takkiin oli tullut rapsakat 800 € (takaajina järjestäjien oma lompakko) ja maksaneita asiakkaita oli ollut 17. Meitä ei juuri huolettanut koska olimme jo omillamme, ja maittava ruokatarjoilu (herkullista kasviskeittoa, itse leivottuja sämpylöitä ja erinomaista kasvislevitettä) oli tärkein juttu tänään. Soittoajat olivat aika aikaisin järjestäjien pyynnöstä, kiertueen bändit soittivat ekana settinsä pois 11 lipun maksaneelle, vähän sinnepäin ja rimaa hipoen. Oma keikka meni aavistuksen verran pelleilyksi väsymyshepuleissa eikä lauluakaan kuulunut yleisöön koska huusin koko keikan ajan epähuomiossa taustalaulumikkiin. Hauskaa oli silti, että mikäpä siinä..Roudausrutiinit oli myös saatu vedettyä melko skarpeiksi: kaikki 5 bändiä soittivat yhteensä alle 2 tunnin sisään. Eipä siinä, kamat kasaan ja kotimatkalle (Hebosagil otti taas eri auton jotta pääsi lähtemään etukäteen mukanaan kaikki Hiukkavaaran treeniksille menevä varustus). Me loput lähdimme kahdeksalta suuntana Välivainion treenis. Matka sujui vähimmin pysähdyksin tähän asti, Viitasaarella syötiin viimeiset hankerahoitetut ateriat ja Ylen Ykköseltä kuulunut Avaruusromua loi matkalle aikamoista avaruusajan tunnelmaa. Perillä yhden jälkeen roudattiin nopeasti, siivottiin auto ja palautettiin soittajat heidän oikeille asuinpaikoilleen. Kun Blue Rentiltä vuokratun auton avaimet putosivat palautuskuiluun ja lähdin pyöräilemään Välivainiolta kotiin, oli olo yhtä aikaa väsynyt, onnellinen, tyhjä, onnellinen, väsynyt, haikea, onnellinen ja väsynyt. Ryyppääminen pysyi ainakin allekirjoittaneella hyvin aisoissa mm. yhden myöhäisen kuskinnakin ja akuutin rahapulan takia. Aika iisiähän tällainen julksin varoin tuettu ja kunnolla etukäteen suunniteltu rundaus on, jopa Petteri joutui myöntämään ettei missään vaiheessa edes vituttanut kunnolla. Seuraavaksi himottaisi lähteä kunnolla pariksi viikoksi Eurooppaan. Se minne, milloin ja millä bändeillä on vielä auki, mutta päästävä on, se on selvää. -Lauri (Aloitin päiväkirjan pitämisen 27.10 klo 01.55 kotona, muu teksti on kirjoitettu missä sattuu tien päällä ja loput kotiinpaluun jälkeen maanantain ja tiistain välisenä yönä 2.11. ) Tue, 02 Nov 2010 04:46:18 +0200 http://www.out-of-tune.net/blog/081103_Crustober_muistoja http://www.out-of-tune.net/blog/081103_Crustober_muistoja Rankka kaksipäiväinen takana... Perjantaina ajeltiin iltapäivästä Luulajaan, Oulua riepotellut lumimyräkkäkin loppui sopivasti ennen Kemiä ja loppumatka ajeltiinkin hyvissä keleissä ja mutta ahtaissa oloissa. Luulajassa jouduttiin keikkapaikan vieressä olleen MC-klubin bileiden vuoksi (?) poliisiratsiaan mutta eihän meillä esimerkkikansalaisilla ollut aihetta paniikkiin. Kuskimme Harri puhalsi iloisena nollat ja matka jatkui viimeiset parisataa metriä keikkapaikan pihaan. Keikkapaikka oli vähän nuorisotilan tyylinen rakennus jossa oli kelpo lava. Majoitus meillä oli samaisen paikan lattialla. Meille tarjottua loistavaa sapuskaa naamaan, ja soittojärjestyksen arpominen toi Tunelle illan toisen bändin paikan. Keikka meni soitannollisesti ihan mainiosti ja meininkiä oli vissiin jollakin yleisönkin puolella. Illan muut bänditkin vetivät hienosti ja nukkumahommia alettiin miettiä kolmen aikaan yöllä. Muutamat paikalla olleet eivät tosin alkaneet nukkua koko yönä, mikä häiritsi (=esti sen kokonaan) nukkumistamme musiikin ja yleisen ölinän muodossa. Mutta sitä se joskus on näillä reissuilla. Aamulla noustiin suht aikaisin, sillä Oulussa piti olla hyvissä ajoin laittelemassa paikkoja kuntoon. Ajomatka meni väsyneissä merkeissä ymmärrettävistä syistä johtuen. Haaparannassa pysähdyttiin nautiskelemassa skruvmålit ja Oulussa oltiin kolmen paikkeilla. Myös Oulussa soittojärjestys arvottiin, ja Tunen kohtaloksi tuli soittaa kolmantena. Väkeä oli ihan mukavasti (johtuen varmaan osin siitä, että paikalla oli 10 bändiä soittamassa) ja meininki oli ainakin itselläni jopa Luulajan keikkaa parempi. Teekkaritalolla on aina hyvä meininki! Keikan jälkeen sitten hyvät tortillat naamariin kera parin rentouttavan oluen. Itse poistuin nukkumahommiin jo yhdentoista aikaan, mutta ilta Teekkaritalolla taisi jatkua myöhään... Paikalle jääneet voivat varmaan kertoa enemmän loppuillasta. Kiitos Crustoberfestivaalin järkkääjille ja muille bändeille, jotka olivat kaikkinensa kovin viihdyttäviä. Mon, 03 Nov 2008 15:16:24 +0200 http://www.out-of-tune.net/blog/081025_Syysmatinea http://www.out-of-tune.net/blog/081025_Syysmatinea Ohhoe, onneksi pääsi soittelemaan ja katselemaan meininkiä reenikämpälle. Oli hauskaa ja pätkissä oli muuten helpompi soitella. Oli mukava paukutella ja kuunnella muitten meiningit. Asiallista, otetaan ihmeessä uusiksi joku toinen kerta! Kiitän kaikkia kovasti ja lopetan virren lyhyeen. Sat, 25 Oct 2008 01:35:48 +0300 http://www.out-of-tune.net/blog/081021_Rehab http://www.out-of-tune.net/blog/081021_Rehab Moe! Jeps, elikkäs allekirjoittanut on nyt ollut aikansa jo erittäin paskana terveyspuolelta. On käyty lääkärissä, lääkärissä ja lääkärissä, sisätautilääkärillä, neurologilla, laajoissa labrakokeissa, hammaslääkärissä ja psykologillakin... Nyt sitten on alkanyt löytyä ainaki osasyitä vaivoihin. Fysioterapeutti ja kiropraktikko ovat antaneet hyvää hoitoa pahaksi äityneisiin kehon vaivoihin. Ilmeisesti on lihakset ja tärkeät hermot jumissa useammassa paikassa, joista sitten seurailee puutumisia, rytmihäiriöitä ja kaikenlaista muuta paskaa. Niitä nyt sitten kuntoutetaan että korjaillaan ja katsellaan mihin tässä päädytään. Bändireenit ja Syysmatinea nyt jää valitettavasti väliin kuntoutuksen vuoksi. Jospa tässä nyt alkas taas paikat kuntoutua ja pääsis taas soittelemaan ja elelemään normaalisti ilman kipuja ja vaivoja. Tue, 21 Oct 2008 15:50:07 +0300 http://www.out-of-tune.net/blog/081012_Oulun_ja_Raahen_geget http://www.out-of-tune.net/blog/081012_Oulun_ja_Raahen_geget Hei! Jahas, joudun näemmä taas vääntämään blogimerkinnän uusiksi, koska tämä sekoilee jotain... Koitetaampas sitten taas... vittu! Keikkaviikonloppu meni hyvin. Perjantaina Ykän pubissa oli muistaakseni 53 sisäänmaksanutta ja lauantaina Raahessa tais olla päälle nelisenkymmentä. Ihan kohtalainen yleisömärä siis. Perjantain keikka meni hyvin, vaikka ilmeisesti basso ei oikein kuulunut muillekaan soittajille, rumpalina oletin, että kamat on taas suunnattu vaan vähän ohi... Noh, Raahessa soundit olivatkin sitten jo huomattavasti paremmat, vaikka laulua en kuullutkaan juuri ollenkaan. Keikat kyllä menivät muuten hyvin ja niistä jäi hyvä maku suuhun, krapulankin vältin molempina iltoina, niin ei se kissanpaska kutkutellut kurkkua missään vaiheessa. Perjantaina väsytti ja lähdin kotiin hieman ennen Fortiezin setin loppua. Tunen pojat olivat kuulemma pitäneet railakkaat jatkot vielä Intiössä kumppaneitten kera. Perjantaina taas otin vapaaehtoisesti kuskinnakin, jotta pääsisimme kotia yöksi, eikä tarvisi jäädä Raaheen yöpyilemään. Kiitoksia Gosh! Mr Medorin ja Fortiezin pojille railakkaasta räimeestä ja kiitos Rytmikselle bändikaljoista ja ruuista. Tullaan toistekki mielellämme soittelemaan Raaheen. Uusia keikkoja odotellessa! EDIT: niin, unohdimpas sanoa, että uudet biisit saivat hyvän vastaanoton ja toimivat aika hyvin! -Petteri Sun, 12 Oct 2008 13:47:48 +0300 http://www.out-of-tune.net/blog/080922_Nain_kaytin_kesalomani http://www.out-of-tune.net/blog/080922_Nain_kaytin_kesalomani Elokuussa jatkettiin uusien biisien treenausta vähän intensiivisemmin, kun kaikilla sattui olemaan aikaa. Niitä on nyt hätäisesti laskettuna 21, joista 5 on vielä kokonaan kokeilematta ja loput treenattuna vaihtelevan kuosiin. Seuraaville keikoille saadaan varmaan useampi uutuus settiin, äänittämään ei välttämättä ehditä tämän vuoden puolella mitään. Biisien skaala vaihtelee entistäkin pahemmin, mukana on mm. ramopunkkia, suoritusprogea, sekundasludgea, New Wave of British Heavy Metalia, saatananpalvonta-junglea ja surffia. Eli noista tuskin tulee mitään pidempää kokonaisuutta väännettyä, mielummin vaikka EP tai pari, splittejä hyvien bändien kanssa ja muuta vastaavaa. Rahaa ei ole yhtään ylimääräistä mihinkään julkaisuprojekteihin nyt heittää, joten saattaa jotain nettijulkaisua ehkä pukata sitten joskus. Kauempana tulevaisuudessa häämöttää sellainen eeppisempi juttu, joka on nyt suunnitelman ja laulutekstien tasolla olemassa, mutta siitä ei vielä ole enempää kerrottavaa. Edellisten sessioiden biiseistä 1 on tällä hetkellä käyttämättä ja 5 menossa Kainuu-kokoelmalle, josta puuttuu enää kannet, luvat lainabiisille ja muutamia muita käytännön järjestelyjä. Ehtii ehkä julkkarikeikoille, ehkä ei.. Keikkahommia pitäisi olla tulossa lisää, yksi piiitkä viikonloppu etelään ja sitten parille viikonlopulle pohjoiseen. Yllättäen hommat ovat kuitenkin vähän epävarmalla pohjalla vielä, mutta onhan noihin aikaa vielä. Mahdollisesti jotain 10-vuotisspektaakkelia ollaan järkkäämässä, varsinkin jos aikataulut natsaa ex-kitaristien kanssa. Mon, 22 Sep 2008 02:03:11 +0300 http://www.out-of-tune.net/blog/080730_Puntala_2008_raportti http://www.out-of-tune.net/blog/080730_Puntala_2008_raportti Torstaina lähdettiin ajelemaan puolen päivän jälkeen Oulusta Tampereelle. Matka sujui nopeasti yhdellä varikkopysähdyksellä, vaikka ilmastoimattomassa Toyotassa tuppasikin olemaan kovin kuuma. VV:lle saavuttaessa seitsemän maissa terassi oli jo täynnä porukkaa. Soittojärjestyksestä ja muista bändeistä ei ollut vielä tietoa ja muiden soittajien piti lähteä keikan jälkeen ajelemaan takaisin Ouluun (Qstock-lippujen haltijoina). Päätimme näinollen ottaa aloitteen käsiimme ja hoidimme tsekkailut ja soitot ekana alta pois. Ainoa ongelma oli, ettei talon setissä ollut kuin 2 symbaaliständiä, eikä muidenkaan bändien rumpaleilla vaikuttanut olevan sopivaa rautaa mukana. Onneksi juuri ennen kuin soiton piti alkaa sattui itävaltalaisen Maradona-yhtyeen rumpali roudaamaan omia kamojaan sisälle. Kysyttyämme asiaa kohteliaasti hän kävi kipaisemassa bussista sopivan ständin, ja sitten päästiinkin soittaa pätkyttelemään. Epätyypillisen kuuma hellepäivä ja kohtalainen määrä porukkaa talossa takasivat näille leveyksille harvinaisen hikiset soitto-olosuhteet. Soitto kulki oikein rätväkästi ja porukka vaikutti diggailevan. Keikan jälkeen syötiin, haahuiltiin epämääräisesti, säädettiin raha-asioiden kanssa ja lopulta ennen Rakkauden keikan loppua oli muu porukka jo autossa matkalla kohti pohjoista. Minullehan tämä sopi mainiosti, sillä eiväthän autoilua suunnitelleet toverit ehtineet kaikkia kaljalippujaan imaista. Ruoka- ja juomapuoli sekä muut järjestelyt pelasivat VV:llä mainiosti, ja lavasoundikin oli kohtalaisen hyvä. Odotan innolla seuraavaa ekskursiota kyseiseen keikkaluolaan, olisipa jokaisessa Suomen kaupungissa vastaava mesta. Rakkaus soitti perusmallin crustia nais/mies-tuplavokaalein. Kansalaistottelemattomuus oli huomattavan paljon skarpimmassa kunnossa kuin Ykällä, ilmeisesti kitaristin vaihto ja lyhyempi ryyppyputki taustalla auttoivat. Välispiikit olivat tosin ehkä vähän hillitympiä. (Post-apokalyptinen utopia jossa soitellaan krustia akustisella kitaralla systeemin palavilla raunioilla kävi silti hivenen naurattamaan) Maradona soitti hyvin pitkälti perusasiohin keskittyvää crustia, jota eivät taustoja huutaneet naisbasisti ja -kitaristikaan kauheasti virkistäneet. Ei mitenkään paskoja bändejä, mutta pikkuisen alkoi loppua kohti puuduttaa tämä kattaus. Tämän jälkeen piti metsästää yöpaikka, joka onnistuikin melko helposti. (Lämpimät kiitokset Karihtalalle). Seuraavana aamuna kylmä lonkero auki ja suunta levykauppojen kautta Veganissimoon lounaalle. Maittavan aterian jälkeen napattiin Hanne mukaan juna-asemalta ja matkattiin Führerin Volvon kyydissä festivaaleille hyvissä ajoin. Harkitsimme tarkkaan mihin tämänvuotinen Kainuu-leiri pystytettäisiin, ja valitsimme loppujen lopuksi kohdan jonkun matkaa lavan vasemmalle puolelle siirtyneestä vesipisteestä alaspäin. Tämä oli lähimpänä edellisten vuosien asutuksia, ei aivan niin lähellä päälavan takaosaa kuin ennen, mutta kuitenkin tarpeeksi kätevässä paikassa festareilla oleilua ja liikkumista varten. Eka bändi jota ehdin katsomaan leirin pystytykseltä oli Diskelmä (Terrori Ennen Kuolemaa olisi innostanut, mutta aina ei ehdi). Setti vaikutti olevan suurin piirtein sama kuin Töminässä, ainakin vierailijoiden ilmestymisen perusteella. Tunnelma oli parempi kuin Joensuun ankeassa jäähallissa, ja erittäin mainiolta yhtyeen tiluja viljelevä, japcore-henkinen D-beat kuulostikin. Tuluksia kävin tsekkaamassa jonkun aikaa, bändi vaikutti netissä kuunneltuna aika epätyypilliseltä valinnalta Puntalaan. Reipasta melodista suomi-punkkia/rokkia metalli/hevivaikuttein, josta kuului hyvällä tavalla stereotyyppisen punkskenen ulkopuolisuus. Huonona puolena sanat ja meininki olivat hieman äijäilyn ja muun urpoilun puolella, ja jotain tuplabasarikomppeja ja hevikohtia oli turhaan pitkitetty. Ei läpeensä huono, mutta en nykyisellään kyllä varauksettomasti diggailekaan. Pelle & Unabomberia en suunnitellut katsovani, mutta piti sitä sitten lopulta raahautua muutama biisi fiilistelemään. Ei ollut niin löysää kuin pelkäsin ja mielentilatkin alkoivat olla aika kohdillaan tähän. "Nyt taidetaan olla liian sekaisin kun Pelle Miljoonakin kuulostaa psykedeeliseltä", totesi joku setin ainokaisen reggae-renkutuksen kitarasooloilun aikana. Kusenpolttamat suomirock-"klassikotkin" hinasivat väkisin läpi, olisi voinut tulla jotain räväkämpää niiden aikana. Hangover Overdosen missasin, vaikka pientä yritystä oli vääntäytyä heitä katsomaan. Matka leirinnästä pikkulavalle oli sillä hetkellä ilmeisen ylivoimainen.. Oli kuulemma ollut kova, levyltä ainakin on. Harmittaa kun ei näiden Crustoberfest-esiintymisestäkään ole oikein mitään järkevää muistikuvaa. Päälavalla möykkäsi sitten Pisschrist, joka oli aika hyvää ja jämäkkää crustia, ei mitään epämääräistä löysäilyä. Laulajan show-elkeet yleisön parissa vähän naurattivat välillä, mutta musiikki oli oikein asiallista. Tätä seurasi epämääräistä megabailausta, kunnes seuraavaksi tsekkailtiin vähän aikaa Widowsin päälava-esiintymistä. Kuulosti oikeastaan ihan hyvältä, vaikka vähän semmoista rokkitähtimeininkiä ja Johnny Rottenin apinointia oli tässä vokalistin osalta mukana. En oikein hahmota bändin merkitystä suomipunkille, kuulemma kovastikin kulttibändi, mutta omaan korvaan ei mitään kauhean erikoista. Seuraavana olikin illan kohokohdaksi uumoilemani Kyklooppien Sukupuuton keikka pikkulavalla. Valitettavasti äänentoiston säädöt olivat jostain syystä aivan päin persettä (korvatkin lienivät aika sumeat, mutta kuitenkin.). Bändin mieletön kohkaus ei oikein välittynyt, kun kitarasta ei tuntunut kuuluvan mitään, ja muutenkin homma jäi vaisummaksi kuin esimerkiksi Hässäkkäpäivillä. (Jälkeenpäin kyseltynä lavasounditkin olivat olleet soittoa hankaloittavan huonot.). No, ei se keikka sinänsä mitenkään paska ollut, mutta tosiaan ei läheskään niin kova kuin bändi parhaimmillaan, ja ehkä oma pöhnäkin vei parhaan terän hyökkäykseltä. Assassinatorsia katselin vissiin pari biisiä, bändillä on kiva soundi moniäänisine naislauluineen ja skenehype on armottoman kovaa, mutta omia biisejä tuntuu olevan yksi tai korkeintaan kaksi, ja nekin luvattoman melankolisia jollotuksia. Tämän todettuani siirryin leiriin jatkamaan illanviettoa vielä hetkeksi. Oma teltta oli hukassa, Jere oli ennakkoon luvannut majoittaa minut omaansa, mutta oli sitten onnistunut hävittämään sen automatkalla jonnekin.. Eipä siinä muuta kuin telttapatja ja makuupussi pihalle ja unta palloon, kello lähenteli tuossa vaiheessa varmaankin vasta kahta. Vaikka yö oli kirkas ja kylmä, niin väsyneenä ja päihtyneenä nukkuminen ei teettänyt ongelmia. Lauantai-aamuna heräilin kahdeksan maissa, koetin juoda vettä ja saada uudestaan unta, mutta eihän siitä leirinnän mekastuksessa mitään tullut. Eipä muuta kuin jääkylmää lonkeroa ja voileipää naamaan kylmälaukusta, ja elämä alkoi taas vähitellen hymyillä. Aamupäivä meni epämääräisessä vötkyämisessä ja Hannen jalan kuntoa ihmetellessä. Joku holtiton humalikko oli kaatunut yöllä teltan päälle, ja Hanne päätti tuskallisen festariklenkkaamisen sijaan valita junamatkan takaisin Ouluun. Jos jotain positiivista tästä episodista pitää keksiä, niin nyt sain käyttööni ruhtinaallisen 10 euron teltan, johon mahduin seuraavaksi yöksi nukkumaan juuri ja juuri.. Saimme kyydin Lempäälään Toukolta, Hanne pääsi festaribussia kivuttomammin asemalle ja minä Toukon ja kumppanien kanssa pizzalle. Ruoka- ja juomatäydennyksen jälkeen palasimme festivaalialueelle, jossa minua odotti leirissämme yllätys. Kun aiemmin selitin leirimme sijaintia vesipisteen lähellä seikkaperäisesti, oli siihen perusteltu syy. Jo illan aikana huomasimme, että vettä valui koko ajan ikävästi leirimme keskelle, ja aamulla koko leirin rentoon istuskeluun suunniteltu keskiö oli muuttunut totaaliseksi mutavelliksi. Hivenen korpesi, varsinkin kun mudan pintaan nousi vielä aikamoinen määrä matoja nurmikentän mullasta. Sillä aikaa kun olin reissussa, oli koko leirimme Hannen telttaa lukuunottamatta siirtynyt ja hajautunut ympäri leirintäaluetta. "Mikäs siinä", tuumin minä, ja jätin teltan siihen mihin sen olimme pystyttäneet. Sen pohja näytti pitävän vettä ja mutaa aivan kelvollisesti ulkona, enkä kuitenkaan ajatellut viettää siellä aikaa kuin nukkuessa. Toivottavasti ensi vuonna vesipiste palaa aiemmalle paikalleen, tai ainakin itse osaamme valita järkevämmän paikan leiriintymiselle.. Ensimmäinen lauantaina näkemäni bändi oli The Sörsselssöns, jonka reipas spedepunk sopi hyvin nousujohteiseen iltapäivätoimintaan. Koiruus aka. Valse Tristen uusi kokoonpano meni ohi, ilmeisen skarppina kuuntelin kummallisia välispiikkejä leiristä tajuamatta juonta.. Noituus veti hienon setillisen pesukonekrustiaan, tällä kertaa ei tosin katkennut sähköjä eikä meininki ollut muutenkaan yhtä käsinkosketeltavaa krustilokin kirkunaa kuin Pottupellossa (tietenkään!). Hetero Skeleton oli mielestäni erittäin hieno valinta festarien päälavalle kello kolmeksi. Useampikin ihminen jaksoi tästä taidepläjäyksestä valittaa, vaikka minusta tämä oli erittäin virkistävää free möly-tuuttausta. Omat voimat tosin ehtyivät sen verran, että oli pakko ottaa perinteikäs nokostuokio päälavan rinteessä, joka jostain syystä on tullut otettua useampanakin vuonna suurin piirtein samaan aikaan lauantai-iltapäivästä. (Toiset kuulemma heräilivät H.S:n mekkalaan leirinnässä ja voivat pahoin, mutta meikäläisen se tuuditti vain mielenkiintoisiin unimaisemiin..). Uni maittoikin jopa niin, että Igni et Ferron settikin tuli tsekkailtua pääasiassa vaakatasosta. Herättyäni kunnolla kävin katsomassa pikkulavalla jotain bändiä, joka oli varmaankin No Heroes (tästä oli kahdenlaista tietoa, joko se oli se tai sitten Daisy Cutter.) Joka tapauksessa hyvää ja reipasta hardcorepunkkia sieltä tuli, ja laulajalla oli hienot aurinkolasit päässään. Sotatilaa ja Totälickersiä tuli tsekkailtua muutamat biisit, ei mitään jämäbändejä nämäkään, ei vain jotenkin tuohon väliin noita jaksanut. Jotain sosiaalista elämää siinä kai tuli yritettyä ylläpitää, ja Jereä ja Aapoa metsästettyä jotta suurenmoiset puuttuvan lauluraidan äänitykset maakuntalaulu-versioon saatiin hoidettua. (Jossain välissä ne sessiot sitten hoidettiin, aikamoista särösoundia taltioitui ja piuhan liikkuessa melko totaalista napsua ja rahinaa.. Editoinnin jälkeen noista kuitenkin löytyi muutamat käyttökelpoiset riimit ja projekti etenee). Päälavalla esiintyneen Colossin keikan katsoin kokonaan, ja se oli aika virkistävän poukkoilevaa HC:ta se. Ei mitään progea tai riplausta, mutta paljon lyhyitä, nopeita ja vähän vähemmän nopeita paloja kasattuna biiseiksi. Koukkuista, mutta silti enimmäkseen vanhan koulun epämetallisia juttuja sisältävää musiikkia. Tykkäsin kovasti. Tätä seurasi sekoilua ja taukoa musiikista nauttimisesta, vasta loppuillasta tuli sitten katsottua putkeen orkesterit Viisikko-Terveet Kädet-Fy Fan-Keuhkot(osittain)-The Adolescents. Viisikko oli hyvä, vaikka yllätysmomenttia ei samalla lailla itselle ollut kuin ilmeisen monelle muulle yleisön edustajalle. "Suut makeaksi, oksennukseen asti" soi seuraavana päivänä päässä tauotta. Sopivan rupista ja omaperäistä vammailua, harmi ettei vaihdossa saamani CD-R oikein vastaa intensiteetiltään bändin livemeininkiä. Vaatisi ilkeämpää soundia, ei siis mitään hifistelyä, mutta ehkä vähän jotain sellaista mitä Carnivalilla on levytyksillään ollut. Terveet Kädet oli parempi kuin Töminässä, eli helevetin hyvä. Uh!. Fy Fan oli rempseätä ruotsihösseliä, jonka rumpalin pepsodent-hymy ja viikset naurattivat melko lailla. Hyväntuulista ja mukaansatempaavaa musiikkia. Keuhkot soitti metsässä ja Kake näytti syvänmeren kalalta päästä roikkuvine lamppuineen. Potentiaalisesti hieno ja tunnelmallinen keikka meni kuitenkin ns. vituiksi kun aloitus myöhästyi ja Adolescents alkoi soittaa päälle. Siirryin sitten seuraamaan Ameriikan ihmeen soittoa ja aika äsäkästi se punkrokki sieltä raikasikin. Vanhat ja tuhdit pojat vahvistetuna nuoremmalla kitarasankarilla vetivät Euroopan kiertueen viimeisen keikkansa vankalla rutiinilla, mutta ei millään tapaa laiskasti. Encoreen asti jaksoin hyvin ja nautin kovasti, mutta encore tuntui venyvän turhan pitkäksi. Vähän lyhyemmällä setillä olisi ollut aivan ässäkeikka. En kuitenkaan valita, oli tämä kuitenkin hienoimpia Puntalassa nähtyjä vanhojen setien uudelleenlämmittelykeikkoja. Lauantai-iltaa jatkettiin neljään asti eri puolilla aluetta, ja hauskaa oli. Mitään uskomattoman uskomattomia festarikommelluksia ei kai sattunut, tai ainakaan minä en niitä muista. Puntalan yleinen hyväntuulisuus ja vapautunut rauhallisuus jaksaa hämmästyttää kerta kerralta. Festariruokaa en pysty kommentoimaan, koska lauantaiyön grillimakkaraa lukuunottamatta pärjäsin itse festarit omilla eväillä. Uiminen oli jälleen erittäin oleellinen osa festarikokemusta, näillä helteillä olisi ilman sitä hajonnut täysin. Sunnuntai-aamu oli tyypillinen lähdön tunnelmaa täynnä oleva suoritus. Lievän krapulan kummittelu aiheutti ahdistusta, ja uskalsin juoda ensimmäisen oluen vasta saatuani teltan pakattua ja raha-asiat hoidettua loppuun. Laren ja Lauran kyydillä lähdettiin sitten etenemään Tampereelle ja siellä syömään ennen kuin tuli aika vääntäytyä VV:lle kaksiosaista lopetusklubia varten (klo 15-18 akustista musiikkia ja klo 20-02 sähköistä rähinää) . Suunnittelimme syövämme Sohossa, mutta sen ollessa kiinni päädyimme naapuriin Zarilloon. Nappasin krapulan tuskaisissa lihanhimoissa annoksen ribsejä ja ristikkoperunoita, ihan ok, mutta melko kallis valinta. Ounastelin jo tässä vaiheessa tuloillaan olevan ns. "nälkäkrapulan", joka johtaa usein pahan olon välttelyyn hillittömillä ahmimiskohtauksilla. Vastavirralle olikin Veganissimo järjestänyt ulkoilmagrillin, joka tarjosi mm. aivan mahtavia purilaisia falafel-pihveillä. Ainakin lohkoperunat ja paistettu seitan-settejä olisi ollut tarjolla vaihtoehtoina, mutta purilaisia tuli sitten syötyä pari kappaletta ja voin todellakin kertoa että olivat sen vitosen väärtejä kappaleelta. Sur-rur heitti täysin sunnuntain "väsynyt, mutta onnellinen"-fiilikseen sopivan setin, johon kuului tyypillistä hapuilua biisien välissä ja aikana. Mainostettu akustisuus oli tässä tapauksessa sitä, että Vilulla ei ollut säröt päällä kitarassa ja yleisesti biisit vedettiin hitaammin ja kevyemmällä otteella kuin tavallisesti. Mahtavaa joka tapauksessa, vaikka jouduinkin köllöttelemään osan setistä ja nauttimaan musiikista silmät kiinni. Jaakko ja Jay olivat yhtä hullussa vedossa kuin Pottupellon avausklubillakin, oma sykekin nousi poikien mesoamista kuunnellessa epäterveellisiin lukemiin. Tässäpä vasta akustinen duo, joka ei todellakaan leiki. Lawrence Arms tuli edelleen aika vahvasti mieleen välistä, se ei todellakaan ole huono juttu se. Kaljanjuontia tuli myös jatkettua pitkin päivää, joka oli ehkä vähän huono valinta. Kaikki rahat, jotka reissulla oli omia eväitä ja kaljoja juodessa säästyneet tulivat sitten sikailluksi sunnuntaina. Vastavirralla tuli maisteltua mm. Sirbusta, joka on suomeksi siideriä ja sorbusta sekaisin tuopissa. Maistui huomattavasti paremmalta kuin suomalainen perus-"siideri" raakana. Toinen vielä enemmän suositeltava valinta oli Westonsin Oak Conditioned Medium Dry-siideri, jota löytyi baarista niin 6,5 % kuin 8,2 % vahvuisena. Todella mehukasta ja raikasta juotavaa. En tosin tiedä miten sypäkältä tuo vahvempi normipäivänä maisteltuna maistuisi, nyt tuntui 4. päivän fiiliksissä siltä kuin olisi keskioluen vahvuista hedelmämehua juonut. Sunnuntaipäivä tuntui kuluvan tuskallisen hitaasti. Iltaa kohden hioutui alkuperäisestä poikkeava suunnitelma lähteä sähköisen bändiosuuden ajamaan Lapualle Laren äidin luo yöksi, josta pääsisi sitten seuraavana päivänä kätevämmin Ouluun. Lopulta puoli kymmenen maissa Yhteiskunnan Ystävät? alkoi paukuttaa autenttista kasikakkostaan. Totaalisen mahtava keikka heiltä jälleen. Setin loppupuolella kuullussa Sorto-kappaleessa kävi Ruidosa Inmundiciasta ja Maradonasta tuttu Caro heittämässä vierailevat vokaaliosuudet, eikä asiaan jäänyt pahemmin epäselvyyksiä. Sorto on lopetettava! Viimeisenä biisinä kuultiin TK:n "Pissaa ja paskaa", jonka jälkeen yleisöstä kuului aika runsain mitoin Läjän uh!-ääntelyn imitointia. Keikasta jäi puhdistunut, suorastaan katharttinen olo ja lievä, nakertava paha olo tuntui vihdoin kadonneen jonnekin. (Saattaa olla että alkoholia oli tässä vaiheessa vihdoin tullut nautittua krapulan ja väsymyksen neutraloimaan riittävä määrä). YY:n jälkeen esiintyi 80-luvun italo-hc:ta koveroinut Corruzione Mentale, joka oli myös aikamoista paukutusta ja silpomista. Totälickersiä ei tullut tänäänkään katsottua kuin pari biisiä, kuulosti äkkiseltään väkevämmältä näin kuin festarien päälavalla. 4 päivää Puntalaa on ihan liian kreisiä megabailausta minulle, sunnuntaina olisi pitänyt tajuta olla juomatta mitään niin homma olisi ollut suurin piirtein OK. Tunnelmat olivat loppua kohti huomattavan haikeat, kun kaikki kaveritkin lähtivät jo iltapäivästä ajelemaan kuka minnekin. Niinpä mekin sitten lopulta pääsimme kiitämään kohti Pohjanmaan lakeuksia. Marru ja Mikko lähtivät myös samaan kyytiin, ja loppumatkasta jäi mieleen lähinnä Mikon kuolemattomat neuvot siihen kuinka erotetaan rusakko ja jänis toisistaan: "Jänis on se, joka on kesälläkin valkoinen.". Aamulla ei ollut onneksi kiire minnekään, vaan nukkumiseen, henkilökohtaiseen hygieniaan ja aamupalan nauttimiseenkin jäi aikaa. Perille Ouluun selvittiin rauhassa iltapäivällä, ja nyt on todella kiva olla kotona. Kiitos ja hyvää yötä. (Kirjoitettu 29.7-30.7 klo 23.30-02.45, virkistysaineena iso lasillinen jäähdytettyä maitokahvia jäillä..) Wed, 30 Jul 2008 02:46:50 +0300 http://www.out-of-tune.net/blog/080507__Se_o_iha_hyva_ http://www.out-of-tune.net/blog/080507__Se_o_iha_hyva_ Raidat lähtivät yllättäen eilen Jussille miksaukseen, kun viimeiset taustalaulut ja muut viilaukset saatiin kuosiin. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan ensimmäisiä versioita. Paikallispatriotismiveisu on tosin vielä kesken yhden laulajan ja kitararaidan osalta, mutta nekin saadaan varmaan tässä kuussa väännettyä. Wed, 07 May 2008 12:17:05 +0300 http://www.out-of-tune.net/blog/080505_Mitapa_se_hyvejaa___ http://www.out-of-tune.net/blog/080505_Mitapa_se_hyvejaa___ Joo-o. Yhdyn kyllä Laurin blogimerkintään. Yleisö puuttui, muilta osin kiertue oli erittäin onnistunut! Kummastuttaa ettei nuorisoa kiinnosta ilmainen musiikki. Medianäkyvyys on/tulee olemaan 10 arvoinen. Viiteen lehteen kun pääsee niin ei se huonosti ole, mutta missä se yleisö prkl? No ei se auta, eteenpäin sano muusikko korvessa, vai miten se nyt meni. Nukkumaan tästä joutas kun vihdoin pääsi kotia takasi. Mon, 05 May 2008 00:48:25 +0300 http://www.out-of-tune.net/blog/080504_Mitapa_se_hyvejaa_ http://www.out-of-tune.net/blog/080504_Mitapa_se_hyvejaa_ Kirjoittelen tässä vielä porukoiden koneelta Suomussalmella ennen kuin lähdetään roudaamaan kunnan PA:t takaisin Töpäriltä Nuokkarille. Kiertue on mennyt järjestelyiltään oikeastaan ihan nappiin. Syömiset, juomiset, nukkumiset, roudaamiset ja soittamiset ovat sujuneet. Ainoa ongelma on ollut, ettei kainuulaista nuorisoa ole juuri näkynyt. Riippuen vähän miten laskee, Kajaanissa oli parhaimmillaan ehkä vähän yli 10 nuorta Generaattorin henkilökunnan lisäksi, Suomussalmella huimat 2. Mediaa kiertue kiinnosti huomattavasti enemmän kuin nuorisoa, Kalevassa ja Kainuun Sanomissa oli jo jutut ja Kansan Tahtoon sekä Ylä-Kainuuseen lienee tulossa. Rock-musiikin ja politiikan yhdistäminen on ilmeisesti totaalisesti menneiden vuosikymmenien juttu, joka sattuu kuriositeettina kiinnostamaan toimittajia? Vappuväsymys, hyvät pussikaljakelit ja pelko punikiksi leimaantumisesta ovat varmaankin verottaneet väkeä. Lisäksi on se valitettava tosiasia että kun itse vanhenee, ei korvessa ole enää kavereita joita kiinnostaisi tulla katsomaan keikkaa. Vähän kurjaa että ainoaksi toimivaksi rock-musiikkitapahtumaksi täällä taitaa jäädä vanhojen paikkakuntalaisbändien reunion-katselmus Suomussalmi-rock. (Siinä ei sinänsä ole mitään vikaa tapahtumana, paitsi että se on järjestetty joka vuosi Puntalan ja Q-stockin kanssa samaan aikaan, ja allekirjoittaneelle valinta näistä on selvä (Lempäälään!). Fungukset vetivät perjantaina hivenen väsyneen setin , mutta eilen oli kyllä helvetin kova meno heillä. Menevää ja vittumaisen kuuloista (punk? stoner? action? ei oikein istu mikään etuliite) rokkia ööh, sanotaan nyt vaikka white trash-asenteella (lähinnä siis rokkikukkoilun vastakohtana). Aikoivat vielä kesällä julkaista pitkäsoiton oikeaoppisessa LP-muodossa sekä vapaana nettijulkaisuna (molemmat hatunnoston arvoisia tempauksia). Eipä tässä isompia, lähdemme nyt roudaamaan, syömään ja sitten kohti Kuuuuusamoa. Jos yleisöä on alle 10, ajateltiin alustavasti soittaa 1 biisi per katsoja ja sitten kotiin.. Sun, 04 May 2008 11:23:53 +0300 http://www.out-of-tune.net/blog/080312_Nomen_est_Omen http://www.out-of-tune.net/blog/080312_Nomen_est_Omen Niinhän siinä sitten kävi että soundeja fiilistellessä jäi tuo vireen tarkkailu vähän vähemmälle.. Noh, nyt on ruuvattu intonaatiota vähän enemmän sinne päin ja todettu että jos bassoa soittaa pieksämällä, se vetää virettä aika reilusti ylöspäin.. Eli kuhan kitarat on purkissa niin soitan viikonloppuna bassot uusiksi, tulipahan ainakin käytyä biisit kunnolla läpi että nyt pitäisi onnistua vähän helpommin. Wed, 12 Mar 2008 10:41:14 +0200 http://www.out-of-tune.net/blog/080310_Bases_loaded http://www.out-of-tune.net/blog/080310_Bases_loaded Nyt ovat myös bassoraidat purkissa (paitsi tohon yhteisbiisiyllätykseen, johon Jere aikoi soittaa kuningasbassottelut). Vastapainoksi Petterin N:nnellä yrityksellä kokonaisena purkkiin-metodille meikäläinen kasaili omat jutut aika monesta otosta, mutta suhteellisen kivuttomasti menivät muuten. Kamarunkkareille tiedoksi että tällä kertaa mentiin kunnollisella vahvistin-setupilla: signaali lähti Precisionista piuhaa pitkin DI-boksiin josta pilkottiin puhdas sointi pöytään ja ARTin AB-boksiin, joka jakoi signaalin meikäläisen Fender Bassman 50 w-putkinuppin ja Laneyn 1x15"-kaapin yhdistelmään sekä Dian-yhtyeen Tuukan Warwick Sweet 15-komboon. Bassman oli mikitettynä Shuren SM57:lla ja Studio Projectsin B1-laajakalvoisella kondensaattorimikrofonilla (-10 db pädi oli päällä, mutta saa nähdä tuliko pistettyä liikaa äänenpainetta tohon vehkeeseen.. lauluäänitysten alkaessa selvinnee..), Warwick taas Shuren PG52-basarimikillä ja SM57:lla. Lisäksi Warwickin line-outista otettiin signaali talteen suoraan pöytään. Eli 6 raitaa pelkkää bassoa! Jumankekkuli! Miksaaja tykkää varmasti. Ideana oli vääntää Fenderistä räminää, kolinaa, pörinää ja rätinää, Warwickistä vähän hifimpää soundia (etusen klippivalo toki paloi punaisena koko ajan) ja DI:stä sitten alapäätä tarvittaessa. Eipä ole ennen jytissyt yhtä hyvin äänitysten aikana, edellisillä tuotoksilla kun on käytetty lähinnä mallinnettua linjasoundia. Nyt oli kamppeissa sen verran potkua että Dianin puolelta treenistä (joka sai siis toimia tarkkaamona) tippuivat julisteet seiniltä. Soittofiilis parani huimasti edellisiin näpertelyihin verrattuna, varsinkin kun nappikuulokkeiden hajottua tajusin vaihtaa "napit ja kuulosuojaimet" -monitoroinnin "kuusitulpat ja tarkkaamoon raahattu PA-kaappi" -yhdistelmään (eikä muuten tullut vuotoa bassoraidoille silti). Muita sessioissa esiintulleita niksejä: jos alkaa pitkän päivän aikana oikea käsi hiota ja muuttua niin nihkeäksi, ettei soitto tahdo enää kulkea, ovat mummun kutomat joululahjaräpikkäät korvaamaton apu. Villa luistaa basson päällä mainiosti ja räpikkäiden avonaiset sormenpäät takaavat tarkan tuntuman; näin plektra heiluu taas verrattomalla vauhdilla. Huomenna alkaa kitarasoundien metsästys, tilitellään sittemmin niistä ja ehkä jotain yksityiskohtia runpusessioiden teknisestä puolesta myös. Mon, 10 Mar 2008 20:02:59 +0200 http://www.out-of-tune.net/blog/080307_Rumpunarutukset_ohi_ http://www.out-of-tune.net/blog/080307_Rumpunarutukset_ohi_ Nonniiin! Tänään saatiin viimeiset rumpuraidat valmiiks: kuusi omaa biisiä ja yksi yhteisbiisi johon kannuttelin rummut. Eihän siinä mennykään ku 5 päivää, mutta päivien nauhoitusjat olivat muutamia tunteja per päivä. Rumpujen paukuttelu kun tuppaa olemaan raskasta touhua. Kaikki rummut on vedetty sisään jälleen kertaotolla joten leikkelyä ei siis tapahdu. Ohan siinä enemmän vaivaa ja hommaa, mutta näin se nyt taas meni. Tulin tässä itse saunomaan kämpille ja Lauri siellä jäi säätämään bassokamoja nauhotussessiota varten. Hommat luistaa mallikkaasti. Katellaampa hommien etenemistä tuonnempana. Fri, 07 Mar 2008 15:30:14 +0200 http://www.out-of-tune.net/blog/080304_Narutusta http://www.out-of-tune.net/blog/080304_Narutusta Morjens! Aloitimme tällä viikolla uusien biisien nauhoituksia. Rumpuraidat olisi nyt tarkoitus saada neljään biisiin aikaiseksi tämän viikon aikana. Maanantaina kasasimme reenikselle demppauskamaa seinille ja virittelimme/mikitimme rumpuja. Tänään tiistaina viimeistelimme mikitykset ja viritykset ja reenailimme nauhoituskuntoon pari biisiä huomista varten. Mietiskelimme hieman sovituksia ja niin edelleen. Katotaan onko loppuviikosta tullu valmista vai onko päällä ankara vitutus :D, noh eiköhän ne hommat ala luistaa kuhan vähän ähertää! Tue, 04 Mar 2008 20:35:27 +0200 http://www.out-of-tune.net/blog/080214_Numeron_keikka http://www.out-of-tune.net/blog/080214_Numeron_keikka Moro! Olipa helvetin kiva soitella numerossa! Yleisöä oli kohtuullisesti ja aplodit lämmittivät mieltä! Tämmösiä niitten keikkojen pitäisi olla, auttaa jatkamaan hommia ja antaa paljon. Mieli lämpiää keikan aikana sitä mukaan ku perse hikoaa rumpalin penkkiä vasten. Kiitän järjestäjiä ja yleisöä. Aamulla töitä jne. joten on aika unimaan... Hyvää yötä ja tulkaahan toistekki kattelemaan ryminää. Petteri kiittää ja kuittaa tältä erää! Thu, 14 Feb 2008 00:43:38 +0200 http://www.out-of-tune.net/blog/080211_Suomussalmi_ja_alkuasukkaat http://www.out-of-tune.net/blog/080211_Suomussalmi_ja_alkuasukkaat Kävimme vetämässä pari keikkaa Suomussalmella viikonloppuna. Perjantaina oli vuorossa ”perinteinen” Bändi-ilta kirkonkylän puolella ja lauantaina Tervareitti Ämmänsaaressa. Bändi-ilta oli sinällään hieman erikoinen, ettei siellä nähty yhtään varsinaista paikallista bändiä, vaan esiintyjät olivat koulun musiikkiryhmiä ja Romppaisen Tatun 10 min. kitarakikkailusessio, jossa Tatun oppilaat keskittyivät soittelemaan ritariässän ja supermarion taustat. Tunnelma muistutti enemmänkin koulun kevätjuhlaa kuin perinteisiä Takkatuvan bändi-iltoja. Onneksi nuorisolla näytti olevan hauskaa tästä huolimatta. Ennen meidän keikkaa esiintyi myös Iisalmelainen Suddenly Around, mutta olimme itse toisaalla odottelemassa keikkamme alkua. Keikka meni sitten leppoisissa tunnelmissa ja levyjä myytiin 4 kipaletta, joten ei kait se ihan turha reissu ollut. Lauantaina oli vuorossa Tervareitti. Roudasimme ja kasasimme kamat, söimme hyvät ruuat baarin puolesta ja tämän jälkeen Laura haastatteli meitä paikalliseen lehteen nimeltä Ylä-Kainuu. Siirryimme Kallen luokse odottelemaan keikkaa. Saunoimme ja joimme muutaman saunaoluen. Palasimme Tervareittiin ennen puoltayötä. Paikka oli vielä melko hiljainen ja tyhjä, mutta ennen yhtä porukkaa oli jo ihan kivasti ja sitä laahusti säännöllisesti sisään. Päätimme aloittaa keikan tasan kello yhdeltä. Rykäisimme pari ensimmäistä biisiä ja saimme yleisöltä valituksia liian kovasti äänitasosta, päätimme jatkaa keikkaa siitä huolimatta, koska keikoilla yleensä ruukaa olla kovaäänistä. Keikan jatkuessa saimme lisää valituksia liian kovasta volukasta ja laskimme volukoita kahteenkin otteeseen. Tulos: laulu ja kitarat hukkuivat. Onneksi valittava porukka valui hiljalleen ulos baarista ja paikalle jäivät vain sitkeimmät, mutta sitten tilanne kääntyikin toisenlaiseksi. Eräs kaljupäinen alkuasukasapina pyrki lavalle sammuttamaan vahvistimet, jonka Lauri ketterästä esti. Apina uhosi ja kiroili kovasti keskisormien säestäessä tulistumista. Keikkamme ei nähtävästi miellyttänyt. Tässä vaiheessa paikan portsari luikki ilmeisesti piiloon narikkapaikkaansa, jotta ei joutuisi hoitamaan työtään. Olimme hämillämme ja vittuuntuneita! Päätimme jatkaa keikkaa kunnes eräässä vaiheessa toinen paikallinen kaljupäiseen apinaheimoon kuuluva edustaja tuli uhoamaan ja koetti viedä laulajamme basson (lue: kävi käsiksi artistiin). Taisipa jossain vaiheessa olla mikrofonikin lähdössä. Onneksi osa asiakkaista sai nämä heimolaiset pois kimpustamme, koska portsarilla oli parempaa tekemistä, hän seuraili tilannetta narikkanurkalta ja nauroi. Tässä vaiheessa ihmettelin jo, että MITÄ VITTUA? Ilmeisesti portsari kuului myös paikalliseen alkuasukasheimoon ja pelkäsi myöhempää kaljupääapinoiden kostoa. Huhu kertoo, että hän kuuluu itse myös tähän porukkaan, joka pitää tarkasti huolta Suomussalmen apinaheimon reviireistä. Mikäli naama tai aatteet eivät miellytä, tai satut olemaan reviirin ulkopuolelta, olet vapaata riistaa näille verenhimoisille olennoille jotka tekevät miltei mitä tahansa, jotta saisivat tappelun aikaan. Myös henkilökunnalle ilmoitettiin keikan jälkeen näistä epämiellyttävistä tapahtumista, mutta asiat paineltiin villaisella… Onneksi paikalla oli myös yleisöä, joka piti musiikistamme ja oli pitämässä hauskaa! Soitimme keikan huudoista, keskisormista ja vittuilusta huolimatta miltei loppuun. Päätimme, että emme soita kyseisessä baarissa enää ikinä. Enkä voi suositella kyseistä baaria kenellekään, ellei pidä ysärieuroteknosta, paikallisista alkuasukkaista, jotka uhkaavat terveyttäsi tai portsareista ja henkilökunnasta jotka vitut välittävät artistien tai asiakkaiden turvallisuudesta. Kiitän fiksua nuorisoa perjantailta, sekä tapahtuman järjestäjiä. Turvallisuus oli ainakin kunnossa, koska näyttäytyipä virkavaltakin paikalla. Kiitän myös asiallisia asiakkaita, jotka antoivat esiintymisrauhan. Kiitän erityisesti henkilöitä, jotka hoitivat alkuasukkaat pois kimpustamme ja nauttivat keikastamme! Että tällainen reissu tällä kertaa. Voisimpa vielä lisätä, että hävettää olla kotoisin Suomussalmelta. -Petteri, mies joka ei enää ikinä astu jalallaan edellä mainittuun paskabaariin! Mon, 11 Feb 2008 13:19:16 +0200 http://www.out-of-tune.net/blog/080210_Suomussalmi_ja_alkuasukkaat http://www.out-of-tune.net/blog/080210_Suomussalmi_ja_alkuasukkaat Tulossa mielenkiintoinen ja tunteita herättävä keikkakertomus Suomussalmen rundista ja siitä miten asioiden ei todellakaan kuuluisi mennä, mutta tähän palaan vasta illalla paremmalla ajalla! -Petteri Sun, 10 Feb 2008 13:20:00 +0200 http://www.out-of-tune.net/blog/080121_Tilannekatsaus http://www.out-of-tune.net/blog/080121_Tilannekatsaus Uusien biisien rumpukoneistettuja demoja on nyt kasassa parikymmentä, joista puolia on kokeiltu koko bändillä treeneissä (osaa parilla keikallakin). Kevään aikana olisi tarkoitus purkittaa ainakin 4-5 biisiä Kainuu-kokoelma-LP:lle johon tulee materiaalia myös Red Light Says Go:lta, The Carnivalilta ja Valium Kiharoilta. Ajatus olisi purkitella biisejä treeniksellä rauhassa sitä myötä kun ne alkavat kulkea ja toimia, ettei mitään megalomaanisia 2 viikon rumpusessioita tarvisi pitää. Tuota kokoelmaa on pari vuotta jo suunniteltu niin olisi aika siistiä jos se joskus toteutuisi. Lopuille biiseille pitää sitten katella jotain käyttöä, itse ei ainakaan julkaista mitään ennen kuin on noista Discontent Producerseista päästy omilleen.. Keikkoja pitäisi olla muutamia tulossa lisää maalis-huhtikuulle, katsotan jahka varmistuvat. Toukokuussa seuraa ainakin 1½ kk:n keikka- (ja muukin tauko) kun Otso lähtee reilaamaan Eurooppaan. Loppukesälle varmaan sitten viritellään jotain keikkahommia. (Pottupeltorockin päivämäärät ja ekat bändikiinnitykset selviävät lähiviikkoina, stay tuned) Mon, 21 Jan 2008 12:16:04 +0200 http://www.out-of-tune.net/blog/080107_Etelantournee http://www.out-of-tune.net/blog/080107_Etelantournee Öriöri! Tulipa sitten käytyä siellä syvällä etelässä kattomassa meininkiä. Matka oli muuten rattoisa, mutta allekirjoittaneelle iski paskamainen flunssakuumeräkätauti, jonka takia on nyt saikkuaki käyty hakemassa. Perjantain Kuopion keikka meni vielä iloisissa ja kosteissa merkeissä, mutta tietysti se kunnon räkätauti sitten päätti iskeä lauantaina Helsinkiä varten. Onneksi särkylääkkeiden avulla kykeni vetelemään humpat kunnialla läpi. Särkylääkkeitä ilman ei ois tullu kyseeseen, oli nimittäin aika kauhea olo... Onneksi muulla porukalla tuntui olevan hauskaa minunkin puolesta ja hyvä niin! Eikait tässä muuta ku lisää paskaa housuun ja uusia keikkoja odotellessa! Terveisiä vielä Veikolle ja Joelille matkakohteisiimme ja kiitos hyvästä majoituksesta! Over and Out -Petteri Mon, 07 Jan 2008 23:12:50 +0200 http://www.out-of-tune.net/blog/080101_Uudenvuodenbileet http://www.out-of-tune.net/blog/080101_Uudenvuodenbileet Moro! Olipa kyllä hienot pippalot! Porukkaa oli ihan kiitettävästi ja oli helkkarin mukava soitella. Porukka vaan valu vähän turhan aikasin poies ja osa oli vähän turhan aikasin niitissä, mutta näistä tappioista huolimatta saimme saunottua pienellä ja hyvällä porukalla vielä pikkutunneilla. Allekirjoittanut pääsi kotia 5:30 kun paikat oli siivoiltu kuntoon, pöydät ja tuolit kanneltu paikoilleen, sekä kamat roudattu talteen. Tämmösiä pippaloita vois olla useamminkin. Vahinkoja ei tiedettävästi syntynyt eli homma pysy hyvin hanskassa. Kiitos kaikille ja hyvää alkavaa vuotta! Tue, 01 Jan 2008 16:46:55 +0200 http://www.out-of-tune.net/blog/071209_Hommat_edistyy____ http://www.out-of-tune.net/blog/071209_Hommat_edistyy____ Harri on opetellut ahkerasti biisejä ja uusiakin alkaa olla kohta kymmenkunta soitossa. Osa jopa keikkakunnossa. Jotain pitäisi saada nauhoiteltuakin joskus tässä lähiaikoina. Keikkojakin on keväälle tulossa, tällä hetkellä varmoja tai lähes varmoja on jo viitisen, mutta odotetaan lopullisia varmistumisia ennen kun laitetaan niitä tänne näkyville. Suuria suunnitelmia on myös kesän suhteen vaan katotaanpa että mitä saadaan aikaseksi. Toiveikkuutta on. Sun, 09 Dec 2007 17:56:08 +0200 http://www.out-of-tune.net/blog/071005_Uusia_biiseja http://www.out-of-tune.net/blog/071005_Uusia_biiseja Uusien rallien reenailu on pikkuhiljaa alkamassa ja saattaapa niistä joku seuraavalla keikalla olla jo setissä. Syksyn ja talven myötä ois nyt tarkoitus saada hommattua hieman keikkoja, muualtakin kuin Oulusta, mutta nähtäväksi jää miten nämä läzy äässit mitäkin saavat aikaan. Fri, 05 Oct 2007 15:22:28 +0300 http://www.out-of-tune.net/blog/070914_Keikka_oli_ja_meni__mutta_mukavaa_oli_ http://www.out-of-tune.net/blog/070914_Keikka_oli_ja_meni__mutta_mukavaa_oli_ Morjens! Alun hämmingeistä ja tiedotuksen epäselvyydestä huolimatta oli mukava soitella Willissä siassa. Bändeille tarjotut virvokkeet ja hyvä ruoka pitivät soittajat vähän turhankin tujussa kunnossa ennen lavalle nousua. Noin tuntia ennen keikkaa kun vetää tuhtia raskasta evästä naamaan niin siinä alkaa tuskanhiki jo pelkästään lavalle noustessa puskea, puhumattakaan siitä, kun on kova meno päällä ralleja vetäessä. Ennen kaikkea kiitoksia hyvälle ja runsaalle yleisölle, sekä Pathos Gazeten pojille hyvästä seurasta ja meiningistä. Otetaanhan uusiksi tässä taas! Mitäpä tässä sen enempiä höpisemään, kiitän ja kuittaan. Fri, 14 Sep 2007 19:25:23 +0300 http://www.out-of-tune.net/blog/070812_Pottupeltorock http://www.out-of-tune.net/blog/070812_Pottupeltorock HOJO! Vittu mitkä kekkerit oli, ei voi kyllä muuta sanoa! Allekirjoittanut ainaki piti hauskaa ehkä vähän turhanki suuren viinamäärän kanssa, mutta mitäpä sitä äpisemään kun vahinko on jo tapahtunut :) Kiitos erityisesti festien isännälle Jerelle ja kaikille järjestäjille ja avustajille, oli kyllä mahtava ja onnistunut tapahtuma. Lava oli todella hieno ja myös järjestelyt olivat ensiluokkaa! Kiitos myös Brutopian jätkille hyvästä soittoseurasta ja tuurauspaikasta taas kerran. En kyllä muista kunnolla miten vituilleen Tunen keikka tuli vedettyä, mutta hauska oli soitella. Ehkäpä joku päivä saan käsiini todistusaineistoa mikä valottaa asiaa hieman. Kerranki sain jammattua urakalla, ai niin ja taisipa ne privaatit osatkin välillä vilahdella kun joku vekkuli huumorimies päätti viedä pyyhkeen päältäni. Olen pahoillani mikäli olen aiheuttanut joillekin elinikäisiä traumoja tästä johtuen. Mitä jäi käteen: krapula, morkkis, vitun jumissa olevat niskat, pari uutta tuttua, mahtavia ja vähemmän mahtavia muistoja. Kaiken kaikkiaan aika kannattava ja onnistunut reissu erästä ikävämpää häppeninkiä lukuun ottamatta (minkä jätän mainitsematta). Lisää tällaista! ps. Se festiviina oli aika sopivan petollista. Sun, 12 Aug 2007 17:10:07 +0300 http://www.out-of-tune.net/blog/070807_Musaa_jakoon_Jamedoon http://www.out-of-tune.net/blog/070807_Musaa_jakoon_Jamedoon Tue, 07 Aug 2007 01:03:14 +0300 http://www.out-of-tune.net/blog/070707_Arvostelua http://www.out-of-tune.net/blog/070707_Arvostelua Näkyy olevan jotain juttua. http://www.roklintu.com/index.php?itemid=816 Sat, 07 Jul 2007 23:19:20 +0300 http://www.out-of-tune.net/blog/070704_ekaa_arvostelua_pukkaa http://www.out-of-tune.net/blog/070704_ekaa_arvostelua_pukkaa ensimmäinen arvostelu Discontent Producerssista desibelin sivuilla: http://desibeli.net/arvostelu/3017/Out_Of_Tune__Discontent_Producers Siistii, eikö? Kuvan krediitit kerrolisää.comille. Wed, 04 Jul 2007 17:20:01 +0300 http://www.out-of-tune.net/blog/070620_kikkailua http://www.out-of-tune.net/blog/070620_kikkailua Tulipa tuossa päivitettyä tuo oma sivukin, ekaa kertaa html-koodien kanssa kikkailin joten toivottavasti toimii. Tänään treeneissä tutkailtiin yhtä uutta biisiä, vaikka kaikki vanhatkaan biisit hädin tuskin kulkee. Mutta ei muuta kuin lisää paskaa housuun vaan! Bändi onkin nyt juhannustauolla parisen viikkoa reissu- ynnä muiden kiireiden vuoksi, jonka jälkeen promotus ja treenaaminen jatkuu. Lisää keikkojakin on tiedossa, mutta katsellaan niitä sittemmin kun tiedetään asiasta enemmän. Wed, 20 Jun 2007 23:49:52 +0300 http://www.out-of-tune.net/blog/070602_Hashashka http://www.out-of-tune.net/blog/070602_Hashashka Hirveä hässäkkä nuo Hässäkkäpäivät. Jouduin/pääsin eilen soittamisen lisäksi miksaamaan muita illan bändejä ja tänään pitäisi jatkaa äänihommissa. Väsyttää, mutta ei auta. Festarimogulit olivat aika raanoissaan jo eilen, saa nähdä miten päät kestää tänään.. Tämä viikko on mennyt lähinnä netissä foorumeita spämmäillessä. Nyt kun on levyjä kourassa, niin joutuu aloittamaan niiden lähettelyn joka paikkaan. Fiilis on kyllä hyvä, levyt näyttävät aika lailla siltä miltä pitikin, tosin levyn painatuksen ja kannen värimäärittelyt eivät ihan mätsää, mutta se on vain maallista. Sat, 02 Jun 2007 10:16:08 +0300 http://www.out-of-tune.net/blog/070528_Testailu_jatkuu http://www.out-of-tune.net/blog/070528_Testailu_jatkuu Jostain syystä edellistä merkintää ei pystynyt kommentoimaan. Katsotaanpa oliko sen osoitteessa oleva pilkku syynä, vai onko tässä edelleen jotain pientä säädettävää. Mon, 28 May 2007 12:03:35 +0300 http://www.out-of-tune.net/blog/070528_No_niin__vittu http://www.out-of-tune.net/blog/070528_No_niin__vittu Meinaa vähän stressata tämä vääntäminen nyt. Levy on ollut valmiina jo jonkun aikaa, mutta kaikki muu DIY-oheistoiminta niin kuin nettisivujen, paitojen ja pinssien suunnittelu on syönyt aikaa. Jotain helvetin "promoa" pitäis tehdä kanssa, tähdätään jälleen 0-budjetin foorumi/vieraskirjaspämmin ja puskaradion voiman hyötykäyttöön. Huomenna pitäis käydä tiedustelemassa Pikisaaresta videota, saa nähdä josko senkin sais nettiin joskus. Mon, 28 May 2007 00:14:41 +0300 http://www.out-of-tune.net/blog/070509_tst http://www.out-of-tune.net/blog/070509_tst tännekös sitä avaudutaan. Wed, 09 May 2007 00:14:29 +0300